Jokin aika sitten huomasin, että
Marilyn Monroen
Kalifornian Brentwoodissa sijaitseva talo oli myytävänä.
Marilyn kuoli kotonaan, tässä talossa elokuussa 1962. Talo on ollut sen jälkeen muutaman ihmisen omistuksessa. Nyt se on myyty, hintaan 3,85 miljoonaa dollaria. Hinta on kohtuurealistisen oloinen, jopa tavallisella suomalaisella lottovoittajalla olisi ollut mahdollisuus taloon. En tiedä onko talon ostajaa julkistettu, ja tuleeko talo yksityisasunnoksi, mutta talossa asuessaan sen uusi omistaja ei voi olla miettimättä Marilyn Monroeta, ja hänen kohtaloaan.
***
Teen tällä hetkellä blogiin pientä syyshuoltoa.
Elämme syksyä 2010. Siivosin alkuun sivupalkkiani, jossa oli paljon materiaalia viime- ja edelliseltä vuodelta. Toiset asiat eivät vanhene, mutta toisilla tiedoilla ei ole enää merkitystä. Niinpä sivupalkkini on tällä hetkellä aika tyhjä. Tulen keräämään sinne kuvia ja juttuja, jotka koskettavat minua.
Sivupalkkiin tulee elokuvia, musiikkia ja tv-sarjoja, ja palkki saa elää.
Ajoittain työ ja perhe-elämä vie niin paljon aikaani, että saatan lisäillä uusia juttuja pelkästään sivupalkkiin.
Kaikenlisäksi selkäni on nyt viestittänyt, että koneen ääressä ei kannata viettää liikaa aikaa. Olen menossa selkäleikkaukseen tämän syksyn aikana.
Sen jälkeen on hankintalistalla mm. uusi työtuoli kotiin, uudet kävelykengät, kävelysauvat, uusi patja. Ja tekemisten listalla on ehdottomasti kuntoutuminen. Kaikki se on pois tästä koneen ja tv:n äärestä. Ja hyvä niin.
Finnkinon muhkeat upottavat nojatuolit ovat niin ihania, että taidan ruveta taas käymään enemmän elokuvissakin, kävellen sinne ja takaisin.
12 kommenttia:
Tsemppiä sinulle! On hyvä kuunnella itseään, että mitä pystyy ja jaksaa tehdä. Toivottavasti selkä kuntoutuu hyvin leikkauksen jälkeen. Kävelyhän se on yksi parhaista liikuntamuodoista eli leffateatterilla käynti ei voi olla pahasta :)
Aika "halvalla" lähti Marilynin talo! Järkyttyneenä nimittäin katselin männäviikolla, kun täällä meidän Lauttasaaressa on rakenteilla "poikkeuksellisen korkeatasoisia asuntoja" (näin oli heidän markkinalauseensa) ja hintaa niillä oli enimmillään 3,5 miljoonaa euroa! Siis ihan *asunnoilla* ei hulppeilla taloilla... huoh.
Päivi, kiitos tsempeistä.
No minäkin ajattelin, että halvalla lähti talo. Minusta Suomessa on mennytkin ihan överiksi tuo 'korkeatasoisten asuntojen' hinnoittelu ja tuo mainitsemasi kuullostaa ihan järjettömältä.
Jotain tolkkua pitäisi olla!
Onpa talo ehostunut! Sehän oli ennen suorastaan vaatimaton. Ei ainakaan yhtään pramea.
Elämäntaparemontti siellä ja täällä. Sparrataan välillä toisiamme! Kaiken voisi tiivistää siihen, että istuminen on ihmisen tuho. Pysytään liikkeellä ja tsemppiä, Soolis♥
Leena, olisikohan tuo kuva peräti 'myyntikuva' ja onhan sitä varmasti vuosien saatossa rempattu. Kaunis se on. Kuulemma vuodelta 1929.
Juu kyllä nyt täytyy itseänsä huoltaa kun alkaa terveys olla siinä jamassa, että pakko on muutoksia tehdä!
Selkävaivaiselle pieni kävely on kaikkein parasta.
Tuo talo näyttää suorastaan kohtuullisen kokoiselta, ja tietysti kauniilta. Kelpaisi pulahtaa aamu-uinnille omaan altaaseen, ja lämmintäkin riittäisi.
Pidän peukkuja, että pääset pian leikkaukseen. Sauvakävely on hyvä keksintö, mutta on päässyt multakin unohtumaan sen jälkeen, kun koira tuli taloon.
Tsemppiä selän kanssa,toivottavasti ei kulu kauhean kauan kunnes pääset leikkaukseen.Peukut ovat täällä pystyssä!
Ei kauhean kallis ole tuo talo(kaikki on suhteellista,tuollaiset yleensä maksavat paljon enemmän..) Kukakohan siellä nyt asustelee...
Kyllä tuolla voisi aikansa viettää. Näyttää lämpimältä sisältä ja ulkoakin.
Elokuvissa käynti on ihanaa. Itse olen kohkannut loppukesällä useastikin ja innostus eläviin kuviin isolla kankaalla palasi taas. Elämä on nyt muuttunut sen verran, että omaakin aikaa jää -vihdoin.
Kroppaa on hyvä pitää hyvänä.
Pidä itsestäsi huolta =)
Toivon, että leikkauksesi ja kuntoutumesi selkäleikkauksesta sujuu hyvin.. ja miksei sujuisi..
Selkä on meidän tuki, keskus ja oleellisen tärkeä monessa..
Ihanaa pian alkavaa viikonloppus sulle..
Voisin ehkä asua tuossa talossa..=)
Katriina, kiitti peukuista.
Tuo Marilynin talo on kyllä niin ihanan näköinen, just sopivan kokoinen ja tunnelmallinen..mutta se meni meiltä nyt ohi ;D
Jael, kiitos sinullekin peukutuksesta, eiköhän se kutsu pian tule leikkaukseen..
Paljastaakohan omistaja/asuja itseään koskaan..
Birgitta, minun elokuvissa käynti on hyvin kausittaista. Joskus käyn monesti kuussa, sitten menee taas pitkä aika seuraavaan kertaan. Nyt pitäisi taas mennä. Ohjelmistossa on useampi elokuva, jonka haluaisin nähdä.
Hanne, no minäkin uskon, että 'hyvin se menee', tällä mielellähän sitä on mentävä..
Minäkin voisin, ja hyvinkin, asua tuossa talossa.
Huh, lähtipä halvalla ihanan Marilynin ihana talo!
Hienosti olet muuten uudistanut tuota sivupalkkia; kolahti erityisesti tuo 'omia suosikkejani'-kohta, josta löytyi monta omaa suosikkileffaani, erityisesti tuo eka Revolutionary Road.
Tsemppiä kuntoutumiseen. Kävin itse vastaavanlaisia ponnisteluja vuosi, puolitoista sitten. Anna itsellesi aikaa, kuuntele kehoasi, yritä rentoutua.
Tsemppiä leikkaukseen! Itsekin selkävaivaisena voin kuvitella olosi, minua tosin ei leikata vaan annetaan luonnon tehdä parannuksensa, ainakin toistaiseksi ;O)
Maria, uudistus jatkuu vielä. Ja kaikenlisäksi sivupalkki on muuttuvainen, sieltä poistuu aina jotain jossain vaiheessa..
Kehon kuuntelu onkin tärkeää, samoin voimakastahtoinen halu kuntoutua, kiitos.
Mikaela, kiitti tsempeistä. Vähän hirvittää, mutta tavoitteena olisi täysin kivuton olotila sen jälkeen.
Toivottavasti sinunkin selkäsi paranee eli tässä tapauksessa luonto hoitaa tehtävänsä. Mutta jos ei millään, niin magneettikuvaus kertoo mikä tilanne siellä selässä on..
Lähetä kommentti