Korostan heti, etten ole käsillätekijä,
mutta kun vaatekaapissa on kesästä lähtien ollut taloyhtiöltä saadut ilmaiset maalit,
ja monet seinät asunnostani ovat tylsää maalarinvalkoista tai muuten vain väärää sävyä,
niin minusta tulee käsillätekijä - maalari -remontoija.
Odottelin aikani, että saisin apulaisia,
mutta tänään maanantaina aloitin maalaushomman,
ihan yksin.
Jo sunnuntai-iltana teippailin ja suojasin lattiaa, paklasin seinästä kolot piiloon.
Aamulla hioin seinät, ja aloitin maalaukset.
Selma oli alkumetreillä mukana, mutta oli oikein onnellinen kun kävin viemässä hänet saunanlauteille lepäilemään Tikke-neitimme kaveriksi.
Astuin pari kertaa pensselin päälle (onneksi en maalaustelan päälle) ja sormeni ovat nyt illalla ihan turrat,
mutta eteiseni ei ole enää valkoinen,
vaan beige - hiekkasävyinen.(kuvassa näyttää ehkä kellertävän beigeltä).
Mutta ne lopputyöt - voi että ovat tylsiä. Nekin on tehtävä, vaikka haluttaisi jo siirtyä sisustushommiin.
*
Jos minusta ei nyt kuulu niin täällä minä maalailen muitakin huoneita..
Palaillaan!
13 kommenttia:
Ahkeruus maan perii, sanoo vanha suomalainen sananlasku!
Lopputulos maksaa vaivan, vaikka minusta itse maalaaminenkin on kyllä kivaa. Tekee aivan ihmeitä, kun saa valkoisen tilalle hiukan sävytetyn maalin. Tuollainen hiekansävy on hirveän pukeva väri kotona, hiukan ylellinen, ei kylmä muttei liian värikäskään.
Lepis, välillä pitää olla ahkera, jottaion taas kiva lepäillä ja laiskotellakin.
Katriina, on se ihan kivaa, mutta en ole oikein koskaan maalannut seiniä, joten vähän jännitti se lopputulos. Aiemmin olen ollut apulaisena, ja se onkin ihan eri juttu kuin vastata itse kaikesta.
Sävy on miellyttävä. Vuokrayhtiöllä on omat värikartat ja niistä on valittava, joten esim. tummanpunaisia seiniä ei ole mahdollista laittaa..
Pieni pintaremppa piristää!
Krisu, pintarempoilla saa monesti suuriakin muutoksia aikaan. Onneksi vuokralla-asujan ei tarvitse suurista rempoista huolehtiakaan ;D
Laitappa sitten kuvia kun on valmista.
Kun muutin tähän asuntoon,maalasin koko asunnon kauttaalteen.Keski 3 päivää (silloin ei vielä ollut huonekaluja eikä mitään,tyhjät seinät vaan) ja oli aika raskas homma,mutta lopputulos oli sitten sen vaivan arvoinen.Varo vaan sitä selkääsi kun maalaat,
Jael, jossain vaiheessa laitan kuvia sitten valmiista.
Kolme päivää putkeen maalaamista! Oih, mun takareidet on nyt ihan jumissa. Selkä ei niinkään, mutta jalat. Katsotaan miten pystyn tänään tiistaina jatkamaan. ;D
Hienoa jälkeä näyttää syntyneen. Kyllä pensseli kädessä pysyy, kun on innostusta.
Kyllä meissä jokaisessa on hieman käsillätekijää :) Kun ei muuta mahdollisuutta ole, niin itse pitää silloin tehdä! Tsemppiä sulle maalausurakkaan ja tosiaankin, varohan sitä selkääsi :)
Arleena, juu innostus on tärkeintä, ja ihminenhän osaa vaikka mitä kun haluaa. Taidan ruveta samaan syssyyn vielä verhojenkin ompeluun, vaikken siinäkään ihan haka ole. ;D
Päivi, kiitti tsempeistä. Olen oppinut varomaan selkää, kyykistyn nykyään helpommin, varon samalla liiallisia kiertoliikkeitä.
Tänään on maalauksesta kuitenkin vapaapäivä, huomenna jatkan.
Kyllä uusi maalipinta piristää! Semmoinen tavallinen maalarinvalkoinen on niin kalsea.
Minunkin pitäisi jaksaa joku kerta käydä siirtelemään huonekaluja ja maalata uudelleen olkkarin seinä, koska tein edelliskerralla aika epätasaista työtä. Olen myös miettinyt tapettia, mutten ole lainkaan varma siitä osaisinko sellaisia laittaa.
Anne, muistan kun sinäkin maalailit kotiasi, aika vastahan se oli?!
Minuakin se maalipinnan epätasaisuus pelottaa, haluaisin maalata täysin sileän pinnan..
Juu, reilu vuosi sitten heiluin telan kanssa. En tiedä mitä tein väärin kun tuli niin epätasaista pintaa - ja kun valitsemani maali on tummaa ja hieman kiiltävää niin sehän ei anna mitään anteeksi.
Lähetä kommentti