Robert Pattinson & Emilie De Ravin Remember me-elokuvassa
*
Pidän pienimuotoisilta vaikuttavista perhedraamoista, joissa tapahtuu kuitenkin isoja asioita.
Remember me vuodelta 2010 on juuri sellainen.
Oman elämäntilanteeni vuoksi olen nyt aiempaa enemmän kiinnostunut nuorten ihmisten elämästä. (esikoistyttäreni on nyt 15, ja nuorempikin jo pian 12).
Ja kun mukaan keitokseen laitetaan vielä sellaisia aineksia kuten avioero, uusperheet, koulukiusaaminen, läheisen kuolema; olen ihan myyty sellaiselle elokuvalle.
Robert Pattinson (s. -86) tekee tässä elokuvassa erittäin koskettavan ja uskottavan nuoren, 21-vuotiaan miehen roolin. Hän kipuilee Pierce Brosnanin näyttelemän isän kanssa, mutta myös tyttöystävänsä isän kanssa.
Nuori mies on kiihkeä, hieman angstinen, mutta niin herkkä ja rakastunut. Hän puolustaa kiihkeästi koulukiusattua siskopuoltaan, työskentelee kirjakaupassa opiskelun ohessa ja lupaa koko ajan lopettaa tupakoimisen.
Remember me on rakkauselokuva. Se onnistuu tavoittamaan ensihuuman tunteet, hellyyden ja sen puhtaan ilon mitä rakastuminen aiheuttaa.
Elokuvan alkupuolisko on Dawson's Creek-tyylistä aikuistuvien ihmisten elämää käsittelevä draama, ja vähän komediakin. Mutta sen sävyt tummenevat koko ajan loppuaan kohden. Ihan loppu oli minulle suuri yllätys. Samoin myös ihan alku. Tarkoituksella en ollut lukenut elokuvasta mitään, ja yllätyin totisesti.
Minulle tuntemattoman ohjaajan, Allen Coulterin, elokuvan ehdoton vahvuus olivat näyttelijät: nuorten Robert Pattinsonin ja Emilie De Ravinin (s.81) lisäksi näyttelijäkaartiin kuului ihailtavasti mm. Lena Olin, Chris Cooper ja aiemmin mainittu Pierce Brosnan, joka onnistui jälleen kerran vakuuttamaan minut aitoudellaan ja karismallaan. Elokuva korostaakin erityisesti lasten ja isien suhteita. Se onkin aiheena vähemmän käsitelty. Tuoretta ja tervetullutta elokuvissa.
Mutta tämä elokuva olisi hyvin toisenlainen jos sen pääosassa ei olisi
Robert Pattinson. Niin se vain on.
Jälleen kerran, Remember me on myös New York-elokuva.
18 kommenttia:
Ensin ajattelin,ettei missään nimessä elokuva,jota katselisin,mutta kun tuli selville,että se on New York-elokuva,niin sitten mieli muuttuikin.Kaipailen sinne edelleenkin välillä,joten kaikki sitä kuvaavat elokuvat kiinnostavat..
Jael, kyllä tässä semmoista New York-henkeä on. Vaikka enhän minä siellä ole käynyt. Kovasti kyllä sinne haluaisin matkata.
Tämä elokuva on jännittävä sekoitus nuorisoelokuvaa ja vahvaa draamaa kaikille. Minä olen aina pitänyt elokuvista, jotka käsittelevät nuoria ihmisiä. Ehkä siksikin, että itse elin sillä tavalla vahvan nuoruuden, että Suuri Rakkaus oli elämässäni juuri silloin, ikävuosina 16-20. Oi, se on melkeinpä ihmisen parasta aikaa.. Aikuisuus tuo mukanaan omat paineet ja haasteet..
Minullakin ajatukset risteilivät tätä lukiessani. Mutta luulen, että kertomasi perusteella pitäisin tästä elokuvasta.
Hyvää pääsiäistä!
Katja/Lumiomena, kannattaa katsoa traileri, se kertoo aika paljon elokuvasta ja sen tunnelmasta.
Hyvää Pääsiäisen jatkoa sinulle myös!
Tämä elokuva ei ehkä ole minun juttu...nyt kiinnostavat ihan muut aiheet, mutta...:
Sivupalkissa on aivan hurmaava musiikkivideo Marilynistä vuodelta 1969♥
Vaikuttaapa mielenkiintoiselta kertomuksesi perusteella. Muutoin olisi kyllä mennyt ohitse. Pistetään korvan taakse.
Leena, voi olla, ettei sun juttu. Mulle taas hyvin monentyyppinen elokuva on 'mun juttu'. Tämä sopi just pääsiäisaamuuni, kahvia ja hyvää aamiaista. Minusta on tullut sellainen, että parhaimmat elokuvakokemukseni ovat aamuilta.
Lepis, kyllä tämän juoni jaksoi kannattaa, eikä ollut ihan nuorisodraamaakan. Mutta onhan toisaalta James Deaninkin Nuori kapinallinen ihan nuorisoa käsittelevä elokuva, mutta silti kaikille ikäluokille sopiva..
PS. vielä Leenalle,
Marilyn-videon kuvat ovat kaikki samasta kuvaussessiosta vuodelta -62, vähän ennen hänen kuolemaansa.
Videon tekijän nimimerkissä on se 1969.
Yes!Kolmas tytär kertoi juuri että meillä tänään tämä illalla kotikatsomossa odottamassa(hän oli ostanut itselleen)luulenpa että minäkin pidän tästä.
Hyvää pääsiäisen jatkoa sinulle!
Maria, minäkin ostin äskettäin. Ajattelin, että omatkin tyttäreni jossain vaiheessa ehkä katsovat. Nyt katsoin yksin. Siinä on kuitenkin aika rankkojakin aiheita, ei ihan pienille (ei 12- eikä 13-vuotiaille).
Kiitos, samoin sinne päin! Mukavaa elokuvailtaa.
Luulen, että tykkäisin tuosta kovasti. Näyttelijät kiinnostavat myös, etenkin Brosnan;) Pitääpä panna korvan taakse.
Näin vasta nyt televisiosta sen Mennyt maailma -elokuvan, ja pidin siitä yllättäen kovasti. Elokuvaan oli saatu mukavan viipyilevää tunnelmaa, mikä sopi hyvin. Matthew Goode sopi hyvin osaansa, vaikka muistutti tietysti paljon Jeremy Ironsia. Sebastian Flyte taas jäi ihan mitättömään rooliin hiirulaiseksi.
Katriina, tässäkin on todella hyvin valittu näyttelijät. Pattinson on tosi hyvä, kuten myös muutkin. Brosnan koskettaa.
Minua kyllä harmitti, että Mennyt maailma-elokuvassa oli jätetty se Sebastianin rooli niin ohueksi. Mutta muuten se oli tosi hyvin toteutettu, kuvauspaikkoineen ym.
En vieläkään voi käsittää sitä, että joku hylkää rakkauden uskonnon vuoksi!
Elokuvan alku ja loppu ovat todella ravistelevia ja myönnän että leffan lopussa ulisin leffateatterissa että eikäää!Ilman yllättävää loppuaan elokuva ei kuitenkaan ehkä olisi niin hyvä ja ajatuksia herättävä- valtavirrasta poikkeava.Näyttelijät ovat todella hyviä,erityisesti Robert ja Emilie!:) -Marian kolmas tytär
Marian tytär hei, tosiaankin, alku on yllättävä, samoin loppu. Loppu itkettää ja tekee elokuvasta koskettavan kokonaisuutena, vaikka se muuten vaikuttaakin jollain lailla pieneltä elokuvalta.
Katsoin tämän jokin aika sitten ja pidin paljon.
Mielestäni tää koostuu osittain niin arkipäiväisistä asioista, mutta kun tunnetta on mukana, on lopputuloskin hyvä. Koskettava ja yllättävä.
Lopussahan se itku tuli ja onneksi en ollut tätä katsomassa missään teatterissa :D
Näyttelijä valinnat osuneet nappiin, tämän myötä voisi odottaa, että Pattinson voisi kuin voisikin päästä "vampyyri"-leimasta edes hiukan irti. Pattinsonilta loisto suoritus!
Anonyymi, kyllä hän pääsee vampyyrileimasta eroon, ihan varmasti, sitten kun haluaa. Eikös niitä pari jaksoa ainakin ole vielä tulossa.
Koskettava elokuva, ja yllättäväkin.
Minäkin tavallaan pidin tästä elokuvasta, mutta se loppu veti maton alta aika kovasti. Se siis tuntui minusta vähän liian alleviivaavalta ja shokkihakuiselta, eikä suoraan sanottuna oikein toiminut. Minun mielestä ;-)
Päivi, ehkä hiukan alleviivaava loppu tosiaankin, mutta toisaalta minä pidin. Se muutti elokuvan luonteen ja antoi kaikelle kuin tarkoituksen..
Lähetä kommentti