Mikä kukka olet?

Oletko törmännyt tähän Mikä kukka olet-testiin? No, tästä se nyt löytyisi. Itse törmäsin siihen Krisun blogin kautta tänä iltana. Oikein kiva testi. Viaton ja positiivishenkinen.

Olen näemmä ruusu. Mitähän se minusta kertoo...

Hiusasiaa torstaina: not bad hair day..

Olen hyvin viehättynyt noista Stephen Mackeyn keijuhahmoista. Niiden värimaailma on tasapainoinen ja luonnonläheinen. Linkkiä kuviin tässä.

Tänään ystäväni kävi luonani kahvittelemassa ja kiitokset hänelle hiusten leikkuusta. Talven aikana kuivuneet sentit leikattiin terävillä saksilla pois eli noin 5 cm. Kylläpäs sainkin hiuksiini ryhtiä, kiitos ystävälle (joka muidenkin hiuksia leikkaa silloin tällöin) ! Käyn minä kampaamossakin aika ajoin, mutta pitkähköjen hiuksien kanssa se ei ole niin tarkkaa. Ja väri on tummanruskeahiuksisella aina se sama; tummanruskea. Pidän usein hiukseni päivät sykeröillä niskassa. Olen hirveän huono väsäämään kampauksia tai kivoja nutturoita. En vain osaa! Vaikka juuri nyt hiukseni olisivat sen mittaiset, että vaikka minkälaisia kampauksia saisi aikaiseksi.. Kerran yritin katsoa netistäkin nutturanteko-ohjeita, mutta niiden monimutkaisuus pelästytti jo heti alkuunsa..

Tytär otti kuvan hiuksistani tänään heti kun niitä oli lyhennetty. Hui, mietin pitkään kehtaanko laittaa kuvaa hiuksistani kun tässä blogissani en ole itsestäni vielä koskaan mitään kuvaa laittanut. Ja lapsiakaan en ole kuvannut suoraan kasvoista...Mutta tämä on ikuisuuskysymys, että minkä verran voin ja haluan itsestäni paljastaa. No, hiukset on nyt paljastettu.. (Ja kuvassa ne näyttävät oudolta, tuoltako mun hiukset oikeasti näyttää..)

Uusi päivä alkoi

Saatoin kuopuksen kouluun. Matkalla kuvasin hänen uudet kenkänsä. Voi kun ne onkin vaaleat! Puistossa oli jo työntekijöitä haravoimassa vanhoja lehtiä ja roskia pois, siistivät kai vapuksi maisemia. Hyvä niin.


Koulumatkalla ihailimme näitä kuivasta ja likaisesta maasta puskevia pieniä kukan alkuja. (Ovatko krookuksia, en tiedä, jotain kevätkukkia ovat..).



Ja sitten kuopus lähtikin jo vauhdilla kohti koulua. On se mukava kun koulumatkaa on vain noin puolen kilometrin matka.

Koskettava oli..

Elokuva Beatrix Potterista oli juuri niin idealistisen ihana ja lämminhenkinen kuin sen ajattelinkin olevan. Se itketti ja sai uskomaan kaikkeen hyvään.

Huomenna menemme tyttärien kanssa kirjastoon lainaamaan Potterin kirjoja; Petteri Kaniinia ja muita ikimuistoisia eläintarinoita. Olemme nyt niin sen eläinmaailman lumoissa.

Haluaisimme kaikki, siis minä ja lapset, olla lastenkirjailijoita. Sellaisen voimakkaan vaikutuksen elämäkertaelokuva Beatrix Potterista meihin teki.

Kun antaa pikkusormen, se vie koko käden

Minuun on nyt iskenyt hurmoshenkinen suhtautuminen American Idoliin !
En ole sitä koskaan muina vuosina seurannut, ja kotimaistakin olen hieman nihkeästi aina ruvennut seuraamaan, vaikka lopussa sitäkin on ahkerasti katsottu. Viime vuonna olin kovasti Ari Koivusen puolella..

Tänä vuonna Amerikan Idols-kisassa olen viehtynyt tuohon Bryan Adams-tyyppiseen raspikurkkuun eli David Cook-nimiseen nuoreen mieheen. Alussa hänessä oli hieman ylpeyttä ja hän virnistelee vieläkin tavalla, jonka joku tulkitsisi ylimielisyydeksi. Mutta minä näen hänessä taitavan muusikon ja laulajan, nuoren miehen, jolla olisi paloa musiikkiuralle. Toivoisin hänen voittavan. Ehkä hän tietää olevansa hyvä ja valmis uralle, hän on itsevarma, mutta on hänessä sellaista poikamaista pilkettäkin, johon ei voi olla ihastumatta. (Siis tämä on nyt ihan subjektiivista kirjoitusta).

Toissa viikolla hän sykähdytti esittämällä Michael Jacksonin Billy Jeanin sellaisella tavalla, jota en ole kenenkään muun koskaan kuullut esittävän. En ollut uskoa korviani, kylmät väreet vain menivät ihollani.. Ihana David; ajattelin, että ostan levyn heti jos hän voittaa kisan ja levyttää! Tuomaristokin hehkutti. (Kannattaa katsoa tuo pätkä).

Onko kukaan muu hurahtanut näihin Ameriikan Idoleihin? Minäkö vaan?

Petteri Kaniinin piirtäjän elämäntarina

Tänään tuli sellainen olo, että kaipaisi ympärilleen jotain hempeää, iloista, viatonta ja puhdasta. Tyttärien kanssa vietämme elokuvailtaa Beatrix Potterista kertovan elokuvan merkeissä. Teemme ison kulhon popcorneja kaveriksi. (Kiva, että lapsetkin haluavat välillä katsoa jotain muuta kuin Simpsoneita!).

Elokuvan Beatrix Potter - taiteilijaelämää pääosassa itse kirjailija/kuvittaja Beatrix Potterina on Renée Zellweger ja hänen rakastettunaan Ewan McGregor. Dvd-elokuvan kansiteksti lupaa elokuvaa Suuresta kirjailijasta, Vahvasta naisesta ja Kiehtovasta rakkaustarinasta. Elokuva on sallittu myös lapsille ja kuvissa seikkailevat myös Potterin luomat hahmot, Petteri Kaniini ja kumppanit.

Mutta ennenkuin ilta koittaa, pitää käydä ostamassa popcornin jyviä, jotta voimme laittaa popparikoneeseen ison annoksen pyörimään.

Kuopukselle käydään myös ostamassa kevätkengät. Se on jotenkin näin keväällä aina tärkeä tapahtuma. Kesällähän niitä tennareita ja ballerinoja sitten tulee osteltua helpommin, mutta kevään ensimmäiset uudet kengät ovat aina tapaus! Vappuun on enää noin viikko aikaa!

Keltaista, mistä sitä löytyy?

Keltaisella voi ilmaista suruakin. Keltaisen mehun juo aina mielellään.. Tyttären tekemä rasia on Äitienpäivälahja muutaman vuoden takaa.


Oikein etsimällä etsin kotoani keltaista, ja ainahan sitä löytyy, lähinnä piristevärinä. Keltaista ei meillä ole päävärinä missään, vaikka se onkin energinen väri. Tässä muutama kuva. Tähän keltaisen värin metsästykseen voivat osallistua kaikki, jotka siitä innostuvat.

Tämän brittiläisen Hallam Foe-elokuvan haluaisin nähdä.

Keltainen kukka, jonka nimeä en tiedä, on ollut maljakossa nyt kaksi viikkoa..
Lisään myöhemmin KELTAISTA kunhan katson sillä silmällä..

Mitä voi sanoa?

Illalla myöhään, ennen tietokoneen sulkemista, katsoin vielä kerran Iltasanomien otsikot ja siellä oli tämä uutinen Espanjassa sattuneesta linja-auto-onnettomuudesta, jossa kuoli 9 suomalaista matkailijaa ja vakavasti loukkaantuneita on monia. Onnettomuus on erittäin vakava ja siitä on nyt Suomen tiedotusvälineissä paljon uutisoitu.

Mitä voi sanoa? Vihaiseksi tekee se,että onnettomuuden aiheuttaja oli, jälleen kerran, rattijuoppo! Ja tämä rattijuoppo säilyi vielä hengissäkin!

Etsin kuvatiedostoista kuvaa kynttilän liekistä hakusanalla: animated candle. Sieltä löytyi nämä molemmat kuvat. Amerikassa kamppanjoidaan kovasti rattijuoppoutta vastaan. Samanlaista suoraa ja hyssyttelemätöntä kampanjointia saisi olla kyllä muuallakin, Suomessakin.

Usan puolella näytti olevan aktiivista toimintaa tämä rattijuoppouden poiskitkeminen, ja tämän vuoden teemana oli:

" Game is Over if you Drink and Drive " !

Kumman katsoisi?

Woody Allenin Manhattania en ole koskaan katsonut kunnolla kokonaan. Se tulisi tänä iltana YleTeemalla klo 22.10 !


Anthony Minghellan Englantilainen potilas tulisi myös tänään, kakkosella alkaen klo 22.05. Sen olen nähnyt 3 kertaa. Mutta sen ihmiskohtalot koskettavat joka kerta tosi syvältä. Se on niin monikerroksinen tarina, hieno elokuva!

Minulla ei ole tallentavaa digiboxia enkä viitsi katsoa montaa ohjelmaa yhtäaikaa, nähtäväksi jää kumpaan kallistun. Se on niin fiiliksestä kiinni.

Miksi ihmeessä ovat laittaneet vielä sen aiemmin jo hehkuttamani Life on Marsinkin lauantaille?
Onneksi uusivat sen maanantaina.

En ole tv-addikti, en. Enhän ? :-)
(Laitoin linkeiksi you tube-pätkät molemmista elokuvista)

Lauantaina aina syödään..

Löysin itselleni uuden, nopean, täyttävän ja maukkaan lisukkeen; couscousin! Omalla kohdallani tämä oli nyt pääruoka. Keitin ohjeen mukaan ja lopussa lisäsin kookosmaitoa ja lasipurkista paprikasuikaleita. Siinä ruokani tänään lauantaina (kun lapsetkin ovat vielä reissun päällä).

Jälkiruuaksi tummaa suklaata kolme palasta. (Ja myöhemmin vielä vähän lisää)

Jude Law elämänsä roolissa?

Britit ovat taas tehneet sen luokan elokuvan, että jo pelkkä tekijäkaartin nimiluettelo saa hengittämään kiivaammin: käsikirjoittajana maineikas Harold Pinter, ohjaajana tunnustettu ja palkittu Kenneth Branagh, pääosissa veteraani Michael Caine ja arvostettu Jude Law !!

Elokuva on Pirullista peliä - Sleuth. Uusintaversio 70-luvun alun alkuperäiselokuvasta, jossa Michael Caine oli jo silloin mukana. Alun teatterimainen toteutustapa tuntuu jäykältä ja kliiniseltä, mutta pian huomaa, ettei pysty olemaan katsomatta ja imeytymättä mukaan tarinaan, josta ei tiedä mikä on totta ja mikä ei. Elokuvassa puhutaan paljon.


Jude Law tuntuu käyttävän kaiken intohimonsa, kaiken raivonsa ja kaiken charminsa rooliinsa. Katsoja voi vain ihailla taitavana teatterinäyttelijänäkin tunnustetun Juden työtä: ääntä, ilmeitä, ruumiinkieltä. Huimaavaa kerrassaan!

Elokuva itsessään meinasi ihan vähän puuduttaa, mutta Juden roolityön ansiosta siitä tulikin henkeäsalpaava kissa ja hiiri-leikki. Trilleri vailla vertaa! Tästä tuli nyt tällaista Jude-hehkutusta!

Mitä tekee äiti...

... kun lapset ovat pari päivää pois kotoa? No,

* leipoo suklaakakun, ihan ensimmäisenä
* imuroi
* vuokraa elokuvan (uusin Jude Law-elokuva, tietenkin!)
* tiskaa valtavan tiskin pois ja nauttii siitä, että uutta tiskiä ei tule!
* makoilee sohvalla, kissa vatsan päällä
* kuuntelee radiota ja kuulee sitä myös
* haaveilee kesästä
* ei joudu pakkokatsomaan lastenohjelmia
* istuu tietokoneella niin kauan kuin haluaa

Enkö minä saa näitä asioita tehtyä silloin kun lapset ovat kotona?No nyt ainakin. Pyhitän pari päivää itselleni täysin. Kyllä se arkikin sieltä taas koittaa.

Punaista ja ruskeaa

Punasipuleita punaisessa kulhossa
Olen suuri sipulin ystävä, kulhoissani on aina kelta-, puna- ja shalottisipuleita. Jos minulla olisi kasvimaa, kasvattaisin kaikenlaisia sipuleita.


Kuopuksen ruskea savityö
Lapseni toi tänään koulusta taiteilemansa savityön. Huomenna laitan sen samansävyiselle keittiön seinälle kevättämme piristämään.

Lapsiasiaa korkealta taholta

Nyt on Presidenttimme Tarja Halonen avannut nettiin lastensivut. Kuullostaa tosi edistykselliseltä ja jotenkin iloisen huomaavaiselta. Mietin onkohan muualla maailmassa tällaista, että maan Presidentti lähestyy netin kautta lapsia kertomalla itsestään, perheestään ja lemmikeistään. Sivusto on kerrassaan viehättävä, hyvin 'tarjamainen'; rentoa kuvitusta, värikästä ja lennokasta tekstitystä!

Sivustolla voi lisäksi seikkailla linnassa, katsella lasten piirustuksia ja valokuvia presidentistämme ja hänen perheestään, myös lemmikit on hyvin esitelty.
Suosittelen lasten kanssa käyntiä Tarja Halosen sivuilla !!! Vaikka tästä.
(Kuvitus kuuluu Lasten presidentti-sivustoon).

Ystävät muistavat..

Tässä on peräti kolmen eri ystäväni tervehdyksiä; keväisiä ruusukynttilöitä, erikoinen kivi Kanadasta. Sen onkaloissa on luonnon muovaamia kristallisoituneita mineraaleja. Ja posti toi eräänä päivänä kortin, jonka teksti saa myhäilemään ja hymyilemään. Kiitos ystäville vielä näin kirjallisestikin..

Tänään on kaikenlisäksi aurinko paistanut. Jotenkin näin keväällä se on aina raportoimisen aihe.
Joten kyllä se taas tästä..

Lumimuumeja keväällä

Eilen lapset tekivät pihan penkille koko Muumiperheen istuskelemaan. Muumit tervehtivät pihalle tulijaa iloisessa rivissä.

Tänään keskiviikkona niitä ei sitten enää päivällä ollut. Kuva jäi muistoksi.

Sisustustiistai

Tänään innostuin tekemään pieniä juttuja;
siivosin hyllyjä, laitoin Penélopen kuvan seinälle (koska Volver on mahtava elokuva ja kuvan värit ovat kerrassaan upeat!).
Kissa istui pöydällä seuraamassa touhuja.











Kirjastosta lainasin kirjan; Stailaa oma kotisi (Alexandra Villefrance & Margaret M. de Lange).
Kirja on alunperin norjalaisten naisten tekemä, norjaksi kirjan alkuperäisnimi on Styling (norjan kieltä?). Kirjaan on kuvattu ihan oikeita koteja Norjassa ja Tanskassa.


Siinä on värikkäitä ja valkoisia huoneita, paljon tekstiilejä ja vanhoja antiikkiesineitä sekoitettuna moderniin.. Ideoita, ideoita!! Kunhan saisi jotain toteutettua, ja osaisi tehdä.

Päivän 3. piristäjä

Viikko alkoi omena-keikauskakun leipomisella, ilahdutin sillä lapsia ja itseäni. Niin se kevyt viikko taas pääsi käyntiin. Vaniljakastikkeen kera ihan taivaallista! Meillä oli syömättömiä omenia niin paljon, että varma keino saada ne syödyksi, oli tehdä piirakka! Kehuja tuli tyttäriltä, ja itseltänikin!

Vastauksia kiertävään kyselyyn

Unelmaelämää-blogin Tuike heitti tällaisen kiertävän kyselyn haasteen. Vastaan nyt haasteeseen, ja siis kysymyksiin. Aika monessa blogissa tämä sama on jo kiertänyt, joten minun piti oikein pinnistellä, että keksin vielä blogeja, joissa tämä ei ole jo kiertänyt.

1. Miten monta blogiviestiä olet kirjoittanut blogiisi?
- Tämä on 107. blogitekstini. Olen oikeastaan ollut aika ahkerakin, sillä aloitin alle 3 kk sitten.

2. Miksi aloit kirjoittaa omaa blogia nettiin?
- Ensin kirjoitin ystäville pitkiä sähköposteja, sitten löysin hetken huumassa facebookin, aika kypsyi omalle blogille pikkuhiljaa kun tajusin ensin, että on edes olemassa tällainen blogimaailma. Sen löytäminen oli kyllä aikamoinen ahaa-elämys! Sitten tuntui heti, että omakin pitää saada! Perustimme ystävän kanssa blogin samalla viikolla, saimme tukea toisistamme käytännön asioissa.

3. Millä nettisivuilla käyt kun olet netissä?
- Käyn päivittäin monilla, monilla sivuilla. Aamutuimaan iltapäivälehdet ja paikallinen lehti, googlesta etsin asioita, usein menen 'linkin linkkinä' joillekin sivuille, facebook tulee katsastettua päivittäin (vaikka muuten en ole aktiivinen sen suhteen), sähköposti, oma pankki, työvoimatoimisto (useamminkin saisi käydä), IMDB elokuva-asioissa, Finnkino, Makuuni jne..

4. Onko sinulla omaa kotisivua netissä (Blogia ei lasketa) ?
- Ei ole. Tarvisinkohan, ehkä en. Tai en tiedä. En ole edes vielä ajatellut asiaa.

5. Osaatko puhua muita kieliä kuin äidinkieltäsi? Mitä kieliä?
- Ruotsia ymmärrän oikein hyvin, ja puhunkin kohtalaisesti. Olen pariinkin otteeseen maininnut tässä blogissa, että vietin lapsuudessani vuosia etelä-Ruotsissa ja loput lapsuudestani asuin rajan pinnassa. Siksi Ruotsin kieli on niin tuttua.
Englantia puhun kohtalaisesti, ja ymmärrän oikein hyvin. Lukiossa luin lisäksi ranskaa ja saksaa, mutta niiden taidot ovat kehnohkot. Kiinnostus olisi espanjan kieleen.

6. Mitä ohjelmia seuraat tv:stä?
- Olen rutinoitunut tv-ohjelmien seuraaja, se on minussa syvällä; olen utelias ja kiinnostunut kaikesta, joten seuraan dokumentteja ja keskusteluohjelmia; varsinkin Maarit Tastulan Punainen lanka on suosikkini, samoin Inhimillinen tekijä. Arvostan dokumentaristeja.

Tv-sarjat ovat sitten oma maailmansa; seuraan kaikkea, joka on hyvin toteutettu eli käsikirjoitus on oltava kohdillaan; sekä draama että komedia; Täydelliset naiset, L-Koodi, Teho-osasto, kotimainen Harvoin tarjolla ja Tahdon asia, nyt olen myös hurahtanut American Idolsiin kun siellä on niin hyviä laulajia. Sisustusohjelmista Inno ja Marko on hvyä pari! Ruokaohjelmista ykkönen on Köyhät ritarit; sen vetäjät ovat niin suloisia ja ennakkoluulottomia!Sitten on vielä ohjelmat, joita seuraan lasten kanssa ja tämän hetken ykkönen on Saariston lapset! Sekä Serranosin perhe ja Kotikatu. Ja viikossa katson aika monet elokuvatkin eri kanavilta! Tästä jää nyt jotain puuttumaan, ihan varmasti joku tärkeä, mutta nyt ei muistu mieleen. Ainiin, musadokkarit ja konsertit; ehdottomia suosikkejani!
(Pitkästä vastauksesta voi saada sen kuvan, etten muuta teekään kuin katson tv:tä, mutta ei: olen kriittinen katsoja enkä viitsi mitä tahansa tuijottaa, joten tv pysyy silloin tällöin jopa kiinnikin).
Lisäys jälkikäteen: HOUSE on ehdoton suosikkini sarjoista, mutta nyt kun se on tauolla niin se meinasi unohtua mainita! Samoin MULLAN ALLA, joka loppui jo jokin aika sitten.

7. Hissi vai portaat?
- Apua, olen Härkä eli minun kuuluu vastata, että hissi! Mutta kyllä minä niitä portaitakin käytän!!!

8. Onnen- ja epäonnennumerosi?
- Ei mulla sellaisia ole..

9. Haasta vielä pienimuotoiseen kyselyhaasteeseen 3 bloggaajaa eli haastan kyselyyn:

- Katrillin käsityömaailman Katrillin
- Savinlinnun Ainon
- Valloittavan valkoisen Anun

Niin monelle muillekin olisi voinut tämän kyselyn laittaa, mutta se on jo aika monessa blogeissa kiertänyt..enkä edes oikein tiennyt kuka on jo vastannut aiemmin tähän haasteeseen.

Päivän 2. piristys: Rufuksen musiikki

Löysin Rufus Wainwrightin pari vuotta sitten. Nyt hän nousi taas esille elämääni kun hankin sen Leonard Cohen-musiikkidokkarin I'm Your Man, siinä Rufus laulaa monia Cohenin legendaarisia lauluja!

Rufus on kanadalainen. Jostain syystä fanitan aina kanadalaisia; kyllähän sieltä hyviä laulajia ja lauluntekijöitä tuleekin; mm. Joni Mitchell, Bryan Adams, K.D. Lang, Alanis Morissette, Leonard Cohen ja nyt siis tämä Rufuskin. Ja nostan aina hattua kaikille oman tiensä kulkijoille ja rohkeille ihmisille, jotka uskaltavat sanoa mielipiteensä, ja olla mitä ovat. Niinkuin juuri Rufus Wainwright!

Rupean kuuntelemaan Rufuksen musiikkia ja laitan tähän linkkiä .


Kävikö joku blogin lukijoista äskettäin Helsingin kulttuuritalolla Rufuksen keikalla? Olisi kiva kuulla kokemuksia. Itse kun en sinne päässyt. (Se oli 1. huhtikuuta.). Katselin hänen keikkalistaansa, että hän on useampaan otteeseen menossa esiintymään Islannin Reykjavikiin. No, sinnekään en pääse, vaikka olen aina unelmoinut Islantiin matkaamisestakin!

(Kuvassa Rufus vas. keikalla jossain päin Usa:ta, lavalle nousi hetkeksi myös hänen ystävänsä näyttelijä Jake Gyllenhaal. Kuva näyttää kännykällä kuvatulta,joten kuvaajaa en voi tietää..)