Laitan tähän tälle päivälle hienosti lohkaistun ajatuksen kirjailija Eeva Kilveltä :
" Kukatkin kukkivat joskus niin intohimoisesti, linnut laulavat alkukesästä läkähtyäkseen ja keskikesällä tunne on aivan pakahduttava. Silloin minulle tulee aina ajatus, että luonto voittaa meidät. Mitä ihminen on? Hapero olento. "
80-vuotiaan Eeva Kilven haastattelu julkaistiin kokonaisuudessaan Kodin Kuvalehdessä numerossa 5/2008.
Olen ihaillut kirjailijana Eeva Kilpeä siitä lähtien kun lukion toisella luokalla tein esitelmän hänen -72 ilmestyneestä romaanistaan Tamara. En muista teoksesta enää mitään muuta kuin sen, että se vaikutti rohkealta naiskuvalta ja käsitteli seksuaalisuutta. Ehdottomasti minun kannattaisi se nyt 'oikeasti aikuisena' lukea uudestaan.
Ei muuta kuin maanantaina taas kirjastoon! Taidan samalla lainata Eeva Kilven runoja, nekin ovat suosikkejani, mutta pitkäksi aikaa unholaan unohtuneet.
2 kommenttia:
Minun suosikkini Eeva Kilveltä on runokokoelma Laulu rakkaudesta ja muita runoja. Muutama muukin kirja minulta löytyy. Nyt harmittaa, että lähes kaikki kirjat on jo viety varastointiin ja Kilven teoksetkin ovat monien muiden joukossa jo poispakattuja muuton tieltä. Sinun postauksesi herätti halun lukea jotakin häneltä. Taidan käydä kirjastosta lainaamassa.
Palava rakkaus on juuri oikea kukka tässä yhteydessä, Eeva Kilpi on oikea rakkauden airut ikään katsomatta
Lähetä kommentti