Torstaissa ollaan, ja bloggailu vähissä. Olen töihin menossa. Edellisen jutun kommenttiin laitoin, että käsidesiä kuluu töissä, joka mutkassa. On pahin flunssa-aika menossa. Ollaan jo tilanteessa, että saan sukulaisilta puheluita, että nyt on sukulaisillakin jo sikainfluessaa. Eräällä sukulaisperheellä on kaikilla. Asuvat kauempana, enkä nyt tapaa heitä.Me pikkuperheenä olemme vielä terveenä. Nyt olisi kiva ollakin. On tulossa häitä, ristiäisiä, uintikisamatkoja, halloweenbileitä, illanviettoja.. Kaikkea kivaa on suunnitelmissa. Tapahtumia, joissa on paljon ihmisiä. Ja nyt käyn vihdoin ostamassa sen käsidesipullon kotiinkin..
Välillä toivoisin olevani mies. Varsinkin kun ostan yksinkertaisen pattereilla toimivan pyöränlampun ja yritän avata sen yläkorkkia laittaakseni siihen kolme patteria. Ohjeet ovat selkeät ja korkkimainen kansikin aukeaa suht helposti, mutta... siihen se helppous loppuukin. Jos laitat patterit vääriin paikkoihin ei korkkimainen kansi enää aukeakaan kun sen on ensin voimalla väkisin laittanut kiinni. Peukalon väli ruvella olen nyt yrittänyt vääntää korkkia uudestaan auki, jotta saisin patterit järjesteltyä eri järjestykseen, mutta eihän se aukea. Otan lampun työmatkalle mukaan, ja jos poliisit pysäyttävät minut kotimatkalla pimeällä tiellä, käsken heidän laittaa lampun toimintakuntoon. Olen turhautunut kun en ole miehisillä voimilla ja aivoilla toimiva ihminen, vaan heikoilla käsivoimilla varustettu naisihminen.. Noniin, sainpas jollekin avautua. Ei tarvinnut ottaa puhelua exälle! Kiitos ihmiset. ;D
10 kommenttia:
Kiva, että muistutit, pakkaankin Professorin käsidesin käsilaukkuuni. Ei vara venettä kaada, mietippä vaikka jo markettien ostoskärryjen kahvoja...
Kyllä niitä miehisiä voimia joskus kaipaisi itselle kieltämättä. Kun yrittää avata vaikkapa jonkin lasipurkin korkkia niin ei sitä yleensä ilman suomalaiskansallisia kirosanoja auki saa ;-)
Tsemppiä sulle töihin ja toivottavasti pysytte terveinä kotosalla! Me ollaan tämä viikko oltu kotona pikkuneidin kuumeen takia mutta onneksi nyt näyttää että tauti on hellittämässä kun huomenna hypätään lentokoneeseen ja Atlantin yli.
Hassua, että nyt kun on mies, annan suosiolla miehen tehdä kaikki "miesten työt", kuten poraamisen. Aikaisemmin kokosin helposti kaikki isotkin huonekalut itse ja asensin tietokoneet sun muut muitta mutkitta. Eikä tarvinnut koko ajan siivota miehen jälkiä. ;-)
Kyllä se nainenkin pärjää. Osta sellainen pieni kumimatto, jota käytetään purkinkansien avaamiseen. Se on mikrokuituliinan jälkeen maailman paras keksintö!
Eikö teidän talossa asu ketään mukavaa naapurin miestä, jolta voisit mennnä pyytämään apua? Miehethän (kai) rakastavat sitä, kun voivat auttaa neitoa pulassa =)!
Hyvää loppuviiikkoa!
Toivottavasti ei pöpöt tule teidän perheeseenne!
Hankalaa aina,jos ei osaa tuollaisia laittaa.Mulla oli poika ihan pikkusnadista alkaen niin kätevä,että osasi kaiken laittaa,itse olen oikea tumpelo.....
Leena, ja kauppojen ovien kahvoja ym..
Päivi, terkkuja sinne ja parantukaa, kun on matkaakin tiedossa.
Annie, kumimatto, olen kuullut, mutten vielä törmännyt missään. ostan heti kun löydän. Mikrokuituliinakin on hyvä keksintö, vaikken sitäkään kovin yleisesti käytä.
Elisa, hyvä vinkki, asuu, mutta perheellisiä kaikki, eikä täällä tunneta ihmisiä sillä tavalla, että viitsisi mennä kyseleen.. Olen itse tarkoituksella pitänyt välimatkaa.
Yael, teinitytär onnistui hommassa, sai korkit auki ym.. Lupasin hänelle euron jos onnistuu ja se kai motivoi.. ;D
Minä olen myös tosi tumpelo..
H1n1 on näköjään levinnyt jo joka puolelle. Joillakin se on leivää, mutta toisilla ei.
Toivon, että meille se ei osaisi.
Samaa toivon sinnekkin.
Minä tarvitsen miesvoimaa jopa purkin avaamiseen, saatikka sitten noin monimutkaisen hankalan pyörävalon kiinnittämiseen.
Toivottavasti saat apua.
Arleena, sain apua, ihan läheltä, teinityttäreltä.
S-influenssa on nyt todellakin levinnyt. Nyt ollaan niillä tunnelmin, että se joko tulee tai ei tule.
Kun voimaa ei ole, niin ei ole. Joskus joudun pyytämään apua säilykepurkkienkin avaamiseen, kun ilmastuksesta huolimatta en saa auki. Nuo pienet lamput osaavat olla joskus myös hankalia.
Tauteja yritän kartella myös täällä, otin jopa ensimmäistä kertaa tavallisen kausi-influenssarokotteen, kun työnantaja tarjosi. Toivottavasti se possutauti pysyy kaukana teidän huusollista!
Katriina, minäkin sain työpaikan puolesta kausi-influessarokotuksen. Sikarokotusta ei ole vielä riittänyt, niitä on vielä niin vähän liikkeellä. Joku on töpännyt jossain.. vaikka niitä piti tulla heti kaikille riittävästi.
Lähetä kommentti